1. Pevisa-ohjelma
  2. Jalostusohje
  3. JTO – Jalostuksen tavoiteohjelma

Havannankoiran jalostusohje on päivitetty Kennelliiton yleisen jalostusstrategian tavoitteiden hyvinvointilain mukaiseksi, joten tärkeimpinä kriteereinä ovat koiran terveys ja hyvinvointi, jalostuspohjan riittävä laajuus ja perinnöllinen monimuotoisuus sekä rodunomaisuus.

Suomen Kennelliiton yleisen jalostusstrategian löydät täältä.

Kasvattaja, joka on yhdistyksen jäsen, voi pyytää neuvoja jalostustoimikunnalta sekä luonnetoimikunnalta yhdistelmiä ja jalostusta koskevissa kysymyksissä. Jalostustiedustelun tehdessään kasvattaja saa koko jalostustoimikunnan kommentit kaikista toimikunnalla virallisesti sillä hetkellä tiedossaolevista terveysriskeistä, mitä suunniteltu yhdistelmä pitää sisällään. Jalostustoimikunta vastaa jalostustiedusteluihin neljän viikon kuluessa kyselyn saapumisesta. Muistathan lähettää tiedustelusi hyvissä ajoin ennen aiottua astutusajankohtaa.

Jalostustiedustelut toimitetaan osoitteeseen ja ilmoitukset pentuvälitykseen osoitteeseen . Luonnetoimikunnalle osoitetut kyselyt osoitteella Ilmoitathan yhteydenotossasi selkeästi onko kyseessä jalostustiedustelu vai ilmoitus pentuvälitykseen.

Kasvattaja huomioithan ennen yhdistelmäsi toteuttamista rotukohtaiset PEVISA-edellytykset sekä rotujärjestön laatimat jalostusohjeet. Havannankoirat ovat mukana Suomen Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmassa (PEVISA) kataraktan, PRA:n, patellaluksaation ja 1.1.2019 alkaen jälkeläismäärien osalta. Jalostusohjeesta käyvät ilmi rotujärjestön jalostuskoirille asettamat vähimmäisedellytykset.

  1. Havannankoiran PEVISA-ohjelma

(Voimassa 1.1.2024 – 31.12.2028)
Pentujen vanhemmista pitää astutushetkellä olla voimassa oleva polvitarkastuslausunto ja silmätarkastuslausunto. Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 12 kk vanhempi. Perinnöllistä kataraktaa tai PRA:ta sairastavan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä. Diagnoosi ”muu vähämerkityksellinen kaihi” ei kuitenkaan sulje koiraa jalostuksesta.

Rekisteröinnin raja-arvo on polvilumpioluksaation aste 1 ja jos koiran tulos on aste 1, on se paritettava tuloksen 0 saaneen koiran kanssa. Virallisen polvilausunnon alaikäraja on 12 kuukautta. Alle kolme (3) vuotiaalle koiralle tehty tutkimus on voimassa 2 vuotta lausunnon saamisesta, jonka jälkeen se tulee uusia.
Mikäli koira on tutkimushetkellä jo täyttänyt kolme (3) vuotta, ei tutkimusta tarvitse uusia.

Urokselle rekisteröidään korkeintaan 25 jälkeläistä alle neljän vuoden iässä tapahtuneesta astutuksesta. Näistä viimeinen pentue rekisteröidään kuitenkin kokonaisuudessaan.

Lisäksi pentueen rekisteröimiseen vaikuttavat Kennelliiton koirarekisteriohjeeseen kirjatut kaikkia rotuja koskevat vähimmäisvaatimukset.

  1. Havannalaiset Ry:n jalostusohjeet

Voimassa 1.10.2024 alkaen viimeisimmät muutokset punaisella

Jalostusohjeessa esitetään rotujärjestön vaatimukset jalostusohjeen täyttäville yhdistelmille sekä jalostussuositukset, jotka kasvattajien toivotaan ottavan huomioon yhdistelmiä suunnitellessaan.

Kaikki tämän jalostusohjeen vaatimukset täyttävät yhdistelmät, jotka ovat Havannalaiset ry:n jäsenen kasvattamia, voidaan kasvattajan ilmoituksesta julkaista ilmaiseksi Pentuvälitys-sivulla astutuksen tapahduttua tai pentujen synnyttyä. Kasvattaja vastaa ilmoitetun yhdistelmän täyttävän jalostusohjeen kaikilta osin (jos huomataan, että yhdistelmä ei täytä jalostusohjeen vaatimuksia, niin peritään ilmoituksesta maksu ja sukutaululinkki sekä Pentuvälityssivulla oleva kotisivulinkki poistetaan. Mikäli pentue ei täytä jalostusohjetta, sitä ei voi ilmoittaa astutettuihin pentueisiin. Vain jo syntyneistä pennuista on mahdollista saada maksullinen pentuvälitysilmoitus).

Yksittäisten, koiran elämää haittaamattomien kauneusvirheiden osalta ei ole laadittu tiukkaa säännöstöä, niiden osalta kasvattajien tulee kiinnittää huomiota siihen, että samat virheet eivät kertaudu yhdistelmissä molemmilta puolilta. Jokaisen kohdan perässä, sulkeiden sisällä, kerrotaan pohjautuuko kohta Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustusohjelman vaatimuksiin (PEVISA), Kennelliiton jalostusstrategian vaatimuksiin (SKL) vai yhdistyksen omiin jalostustavoitteisiin (RY).

  1. Koiraa, jolla on todettu kaihi, PRA, GRD, TRD, ektropion tai entropion, ei tule käyttää jalostukseen. Aiotun yhdistelmän sukutaulussa neljän sukupolven sisällä ei saa esiintyä sairasta koiraa molemmilla puolilla (pennun isoisoisovanhemmat).
  2. Mikäli koira on jättänyt yhdenkin jälkeläisen, jolla on todettu kaihi ennen kolmen vuoden (< 3 v.) ikää, ei koiraa tule enää käyttää jalostukseen.
  3. Mikäli yhdistelmässä toisena vanhempana oleva koira on jättänyt kaihisairaan jälkeläisen (todettu yli 3 v.), ei aiotun yhdistelmän toisen osapuolen takaa saa löytyä kaihisairasta koiraa 4 sukupolven sisältä jalostustietojärjestelmästä katsottuna.
  4. Koiraa, joka on kahdessa (2) eri yhdistelmissä jättänyt kaihia sairastavan jälkeläisen, ei tule käyttää jalostukseen. Narttua, joka on kahdessa eri pentueessa jättänyt mikroftalgia jälkeläisen, ei tule käyttää enää jalostukseen.
  5. Koiraa, jolla on todettu cilia aberranta, distichiasis, trichiasis, MRD, PPM, HTVL/PHPV tai kirsikkasilmä voidaan käyttää jalostukseen, kunhan aiotun pentueen toinen vanhempi ei omaa samaa ominaisuutta.
  6. Diagnoosi ”muu vähämerkityksellinen kaihi” ei sulje koiraa jalostuksesta, mutta kahta tällaisen lausunnon saanutta koiraa ei tule yhdistää jalostuksessa.
  7. Suositellaan kaihiriskin tarkastelua useammassa sukupolvessa mahdollisimman laajan terveen linjan saamiseksi pentueen sukutauluun. (PEVISA, SKL ja RY)
  1. Mikäli koiralla on todettu elämänlaatua selvästi heikentävä vakava sairaus, sitä ei tule käyttää jalostukseen. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi: epilepsia, sebaceous adenitis (SA), Addisonin tauti, kuurous, Legg-Perthes, kilpirauhasen vajaatoiminta, maksashuntti, allergia, atopia, sydänsairaudet, toistuvasti esiintyneet virtsakivet, IMHA.
  2. Liioin koiraa, jolla on töpöhäntä, häntämutka, leikkausta vaatinut napatyrä, alapurenta, yläpurenta tai vino purenta ei tule käyttää jalostukseen.
  3. Sairaan koiran vanhempia, sisaruksia ja jälkeläisiä voi käyttää jalostukseen, mikäli aiotun pentueen toinen vanhempi, sen vanhemmat, sisarukset ja jälkeläiset ovat saman sairauden osalta terveitä. Tällaiset sairaudet eivät saa aiotuissa yhdistelmissä kertautua molemmilta puolilta kolmen sukupolven sisällä pennusta laskien (pennun isoisovanhemmat).
  4. Suositellaan sappihappotestien teettämistä jalostuskoirille, jotta pystytään välttämään kahden kohonneen arvon, todennäköisesti maksan toiminnan poikkeamista kärsivän koiran, yhdistämistä keskenään.
  5. Suositellaan riskien tarkastelua useassa sukupolvessa mahdollisimman terveen linjan saamiseksi pentueen sukutauluun. (SKL ja RY)
  1. Jalostukseen käytettäville koirille suositellaan tehtäväksi Kennelliiton viralliset röntgentutkimukset (lonkat, kyynärät ja selkä). Kyseisen tutkimuksen asteikon huonoimman tuloksen saanutta koiraa ei saa käyttää jalostukseen (lonkat E/E, kyynärät 3/3 ja SP4 lausunto, ei koske LTV-lausuntoa).Suositellaan CDPA/CDDY- geenitestin teettämistä. Tuloksen N/CDDY saanut koira tulee parittaa vain tuloksen N/N saaneen koiran kanssa. N/CDDY- tai CDDY/CDDY-tuloksen saaneelle koiralle suositellaan IDD-kuvausta kalkkeumien lukumäärän varmistamiseksi.
    CDDY/CDDY-tuloksen saanutta koiraa ei suositella käytettäväksi jalostukseen. Edellämainituissa tutkimuksissa asteikon huonoimman tuloksen saaneen koiran pennut voidaan rekisteröidä kerran ”Jalostuskielto”-merkinnällä!
  2. Koiraa, jolla on lääkitystä ja/tai kirurgista hoitoa vaativa/vaatinut luuston ja nivelten kasvuhäiriö, ei saa käyttää jalostukseen.
  3. Vakavasti käyräraajaista koiraa ei tule käyttää jalostukseen ja lievästi käyräraajaisia koiria ei suositella yhdistettävän jalostuksessa. Pyritään suoriin eturaajoihin. (SKL ja RY)
  4. IDD-lausunnon astetta 3 ei suositella käytettäväksi jalostukseen. Muissa IDD-asteissa koira tulisi aina yhdistää paremman tuloksen saaneen koiran kanssa.
  5. LTV1 lausunnon saanut koira tulisi aina yhdistää vain tuloksen LTV0 saaneen koiran kanssa.
  1. Urosten käytön rajoitus:
    Uroksen vähimmäisikä astutushetkelläon 18 kk. Suositeltavaa on kuitenkin odottaa ensimmäisen astutuksen kanssa siihen asti, että koira on 24kk ikäinen. Uroksen jälkeläismäärä saa olla vuoden aikana enintään 2,5 % edellisen vuoden rekisteröintimäärästä, nykyisellä rekisteröintimäärällä (v. 2020, 695 kpl) lukumäärä on noin 17 pentua / vuosi. Alle neljävuotiaana uroksella saa olla enintään 25 jälkeläistä (PEVISA-vaatimus) ja koko elämän aikana 70 jälkeläistä. Viimeinen pentue hyväksytään kuitenkin kokonaisuudessaan jalostusohjeen täyttävään pentueeseen. (PEVISA, SKL ja RY).
  2. Narttujen käytön rajoitus:
    Nartun vähimmäisikä astutushetkellä18 kk. Suositeltavaa on kuitenkin odottaa ensimmäisen astutuksen kanssa siihen asti, että koira on 24kk ikäinen. Ensimmäistä kertaa narttua pennutettaessa nartun suositellaan olevan alle neljävuotias. 8 vuotta täyttänyttä narttua ei tule käyttää jalostukseen. Nartulle syntyvien pentueitten väli tulee olla vähintään 10kk. Nartulla saa olla enintään viisi pentuetta. (SKL ja RY).
  3. Uusintayhdistelmien teko ei ole sallittu (SKL ja RY).
  4. Jalostustoimikunta toivoo, että kasvattajat suosivat yhdistelmiä, joissa sukusiitoskerroin jää alle 6,25 %(neljän sukupolven mukaan), mikä vastaa teoreettisesti serkusten sukusiitosastetta. Perusteena yhdistelmän sukusiitosprosentin laskemisessa käytetään Suomen Kennelliiton jalostustietokantaa. (SKL)
  1. Urosta tai narttua, joka on ollut toistuvasti haluton luonnolliseen astumiseen, ei tule käyttää jalostukseen. Kahden keisarinleikkauksen jälkeen narttua ei tule käyttää jalostukseen. Narttua, jolla on esiintynyt polttoheikkoutta, ei tule käyttää jalostukseen. (SKL ja RY)
  1. Koiran tulee olla palkittu vähintään virallisen näyttelyn laatuarvostelulla erittäin hyvä (EH) –maininnalla. Hyväksytään myös ulkomainen näyttelytulos, jäsenellä ilmoitusvelvollisuus. Hyväksytty jalostustarkastus (ilman varausta tai varauksella) voi korvata em. näyttelytuloksen. (SKL ja RY)
  2. Jalostukseen ei tule käyttää rotumääritelmästä poikkeavan kokoista koiraa 23-27 cm +/- 2 cm (SKL ja RY)
  3. Tunnettuja lyhytkarvaisuuden kantajia ei suositella yhdistettävän, mutta muutoin lyhytkarvaisuuden kantajien jalostuskäytölle ei ole estettä. (RY)
  4. Suositellaan huomioimaan oikeat rungon mittasuhteet (SKL ja RY)
  5. Suositellaan huomioimaan oikea karvanlaatu (SKL ja RY)

Hermorakenteeltaan heikkoa, aggressiivista tai arkaa koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Jalostukseen käytettävällä koiralla ei saa olla jokapäiväistä elämää hankaloittavia luonneominaisuuksia. (SKL) Suositellaan koirien luonne-/käytösominaisuuksien selvittämistä virallisella luonnetestillä (LT), MH-luonnekuvauksella (MH), käyttäytymisen jalostustarkastuksella (KJT) tai Smartdog-testillä.

Täydellinen hampaisto on toivottava. Koiralla tulee olla täydellinen etuhampaisto 6+6 ja kulmahampaita 2+2, jotka ovat oikein asettuneet. Muiden hampaiden osalta puutosten määrä ei saa olla enempää kuin 4 kpl yhteensä. Yhdistelmiä suunniteltaessa kasvattajien tulee kiinnittää huomiota siihen, että alaleuka on riittävän leveä. Liian kapea alaleuka ei anna alaetuhampaille riittävästi tilaa ja aiheuttaa riskin kulmahampaiden painumisesta kitalakeen. Lisäksi suositellaan, että vähintäänkin yhdistelmän toisella osapuolella on täysi hampaisto. (SKL ja RY)

Uroksen omistajan tulee muistaa oma vastuunsa siitä, mille nartulle uroksensa antaa. Muista kiinnittää huomio sukutaustojen lisäksi narttukoiran vointiin ja luonteeseen ja tarkastella myös omalta osaltasi täyttääkö yhdistelmä jalostusohjeen ja jos ei täytä, miksi ei täytä, ennen päätöstäsi annatko urostasi juuri tälle nartulle.

Jalostustoimikunnalla on, perustellusta syystä, oikeus poiketa edellä mainituista ohjeista antaessaan jalostussuosituksia ja hyväksyntänsä yhdistelmälle.

  1. Jalostuksen tavoiteohjelma – JTO

Kennelliiton sivuilla sanotaan JTO:sta seuraavaa: ” Jalostuksen tavoiteohjelma eli JTO on rotujärjestön laatima ja Kennelliiton hyväksymä tietopaketti koirarodun tämänhetkisestä tilanteesta. Tavoiteohjelmasta löytyy tietoa kyseistä rotua edustavien koirien luonne- ja käyttöominaisuuksista, terveystilanteesta ja ulkonäöstä. Siihen on myös kirjattu, mihin asioihin tulee kiinnittää erityishuomiota kyseisessä rodussa. Jos rodulla on esimerkiksi todettu esiintyvän yleisesti polvivikoja, tavoiteohjelmassa voidaan suositella, että jalostuksessa eli pentujen vanhempina käytetään vain tutkitusti tervepolvisia koiria.

Kasvattajan lisäksi koiran hankintaa suunnitteleva saa ohjelmasta paljon hyödyllistä tietoa. Hän voi sen perusteella esimerkiksi tarkastaa Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä, että pentueen vanhemmille on tehty JTO:ssa suositellut tarkastukset perinnöllisten sairauksien varalta ennen astutusta.”

JTO tarkistetaan viiden vuoden välein. Havannankoirien Jalostuksen tavoiteohjelmat löydät alta:

JTO vuosille 2024-2028 (tästä voit avata ja ladata Jalostuksen Tavoiteohjelman)

JTO päivitys 2019-2023 (tästä voit avata ja ladata Jalostuksen Tavoiteohjelman)

JTO vuosille 2014-2018 (tästä voit avata ja ladata Jalostuksen Tavoiteohjelman)

Nykyisten säädösten mukaan kasvattajan tulee selvittää uusille pentujen omistajille niin oman yhdistelmän taustoilla tiedossa olevat suvun sairaudet kuin myös rodussa ilmenevät sairaudet.